Pizza-onlinesta tilaat pizzat, kebabit ja muut herkut kätevästi!

22.4.2009

Miksi Soinille lahjoitetaan näkyvyyttä?

Toiminnot: 

Tulevia EU-vaaleja tuntuu määrittävän se, kuka suurten puolueiden ehdokkaista kykenee laukomaan nasevimpia kommentteja Timo Soinista. En ymmärrä miksi näin tehdään. Puolueiden kannattaisi viheltää peli tältä osin poikki, sillä koko pelleily vain antaa Timo Soinille ylimääräistä näkyvyyttä. Lisäksi tämä voi saada jonkun kuvittelemaan, että EU:sta eroaminen olisi jokin vaihtoehto. Pitäisi miettiä enemmän sitä, mitä EU:lla tehdään, kun siihen onneksi kuulumme. Tämän on mielestäni parhaiten kiteyttänyt Sofia Vikman: "EU on menestystarina, mutta projekti on kesken".


Monilla Soinia arvostelleella olisi substanssiosaamista tehdä järkeviä ulostuloja, joilla saisi myös näkyvyyttä. Nyt sen sijaan annetaan näkyvyyttä Soinille, jonka poliittiset avaukset, jos niitä edes on, ovat ala-arvoisia. Itse en pidä Soinia edes kovin kummoisena retoorina, vaikka media tällaista kuvaa haluaa pitää yllä. Monimutkaisten asioiden tarpeeton yksinkertaistaminen ei edes paljon poikkea valehtelemisesta!


Populismista gradunsa tehnyt Soini haluaa mennä Brysseliin taistelemaan EU:n perustuslakia vastaan. Joko hän ei tiedä, että areena on väärä, tai hän valehtelee. Kumpi lienee pahempi vaihtoehto?


Onko Soinilla tai perussuomalaisilla (jos näitä kahta voidaan edes erillisinä asioina pitää) mitään muuta viestiä kuin:

1) Vanhat puolueet…

2) …missä EU, siellä ongelma!

3) Pieni ihminen…

Valta on Soinille itseisarvo, se, mitä vallalla tehdään, selviää vasta kun Soini on mustan auton kyydissä.


Lisäksi persujen liepeillä pyörii itseään maahanmuuttokriittisiksi kutsuva joukko. En heidän asiastaan ole ratkaisevasti eri mieltä, mutta maahanmuuton kielteisten puolten merkityksestä kylläkin. Eikä tämä porukka tunnu haluavan edes tilannetta muuttaa, sillä silloin heiltä menisi harrastus alta. Tällä porukalla on paljon opittavaa yhteiskunnallisten asioiden perusteista. Sääliksi käy Halla-ahoa, jonka maine ryvettyy ikiajoiksi amatöörien puuhastelun takia.


Maahanmuuttokriittinen puolue (tai mitä valitsijalistaa he puuhaavatkaan) on ajatuksena yhtä naurettava kuin piraattipuolue (siis se porukka, joka ei halua maksaa mistään, ei se Somalian rannikolla riehuva jengi). Millään muulla kuin yhdellä yhteiskunnan kapealla sektorilla ei ole näille ihmisille mitään väliä, kaikki on kaupan kunhan somalit karkotetaan ja uusimmat pelit ja elokuvat saa vapaasti varastaa.


Vielä tiedoksi: Lähden kohta Pariisiin, josta palaan sunnuntaina, joten en pääse vaahtosuisten anonyymien kommentteihin vastaamaan tuoreeltaan.

13.4.2009

Presidenttipeliä

Toiminnot: 
Kun presidentti Halonen haluaa suitsia keskustelua seuraajastaan, on pakko vähän lietsoa tätä keskustelua. Lyhyenä ajatuksena tuli mieleeni, että ulkopolitiikan johtoon noustaan usein tavallaan liian myöhään. Virkaan valittu on tavallaan hankkinut kannuksensa ja kannatuksensa eri aikakaudella, kuin minkä aikana hän on virassaan. Halonen ei ole tätä päivää, Koivisto ei sitä myöskään ollut, joskin häntä ensimmäiseksi mediapresidentiksi kutsutaan, ajatukset kumpusivat ulkopoliittisesta muinaishistoriasta. Ahtisaari oli ajassa kiinni, mutta menneisyydestä voimansa imevä demarieliitti ei häntä koskaan aidosti hyväksynyt. Kekkonen on aivan oma lukunsa.

Johtopäätöksenä tästä voisi todeta, että seuraavaksi voisimme valita jonkun selvästi tuoreen henkilön presidentiksi. Jonkun, joka kykenee muuntautumaan tuleviin muutoksiin. Onhan tuoreiden poliitikkojen tuominen eturiviin vähän itäeurooppalaista, mutta jotenkin ajatus tuntuu kiehtovalta. Kyllä meidänkin tulee kammeta sivuun suomettumisen ajan tahrimat poliitikot ja siirtyä uuteen aikakauteen, vihdoinkin.

Kyllä minulle tietysti Niinistö edelleen kelpaa, mutta en ole täysin vakuuttunut siitä, pystyykö hän toisella kaudellaan enää irtautumaan vanhoista kaavoista. Toisaalta tärkeää olisi myös päästä eroon ulkoministeriöön pesiytyneestä menneisyyden painolastista.


ps. käytin tämän keskustelunavauksen kirjoittamiseen ehkä viisi minuuttia, joten päätelmät voivat olla vähän hataria

8.4.2009

Mikael Lilius

Toiminnot: 

Reino Summanen kirjoittaa hyvin Verkkouutisten blogissaan (lue koko teksti täältä):


”Mediassa on laskeskeltu, kuinka monta sairaanhoitajaa tai muuta raskaan työn raatajaa Liliuksen yli kolmen miljoonan euron vuosituloilla palkattaisiin, ja päädytty sataan tai useampaankin palkkakuopassa olevaan kansalaiseen.


Tällainen laskenta antaa tyhmän kuvan sekä mediasta että sen kuluttajista. Miksei uutisoida, että Liliuksen vuoden 2008 tuloistaan maksamilla veroilla on palkattu 50 sairaanhoitajaa, lastentarhaopettajaa, poliisia tai muuta tarpeelliseksi katsottavaa julkisen sektorin työntekijää! Se ainakin olisi totta.


---


Liliuksen palkkioita jaksetaan märehtiä, mutta joka viikko puolet täysi-ikäisistä kansalaista kalastelee samansuuruista, mutta verotonta lottopottia. Laillistettuun ryöstöön osallistuvia lottoajia ei kuitenkaan leimata ahneiksi omanedun tavoittelijoiksi, vaikka useimmat heistä pitävätkin voittonsa kokonaan itsellään. Oikeus ja kohtuus olisi, että lottovoittoja paheksuttaisiin samalla mitalla kuin johtajien palkkioitakin.”


Voiko tätä enää paremmin sanoa. Uutiset ovat nykyään silkkaa kärsimystä, sillä kateus ja kauna ovat niin korostuneesti esillä. Yrityksillä on oikeus maksaa miten suuria palkkoja tahansa, mitä se kenellekään kuuluu. En koskaan ostaisi valtionyhtiön osakkeita, sillä kateelliset idiootit saavat aikaan hyvien johtajien potkuja ja muuta liiketoimintaa haittaavaa. Yrityksen tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa, piste.


2.4.2009

Kaisa Varis

Toiminnot: 
Tämän päivän A-talk oli kyllä hirveää katsottavaa. Pari urheilujohtajaa on niin pihalla kuin vain voi olla. Kaisa Varis on syytön ja sillä hyvä, miksi hänen muka pitäisi palauttaa mainettaan enää enempää. Jos olisin urheiluvaikuttaja niin vaatisin Kalle Lähdesmäen ja Jukka Pekkalan eroa! Kaisa Varis kelpasi ensimmäisen kärynsä jälkeen ampumahiihtoväelle, joten väärin perustein annettu ja myöhemmin kumottu tuomio ei voi muuttaa mitään!