Kuluneen parin viikon aikana olen panostanut opiskeluun sellaisella innolla, etten vastaavaa ole kokenut ainakaan pariin vuoteen. Mutta mikäpä on opiskellessa, kun ei joka ilta ole pitkiä ja tylsiä kokouksia. Tällä hetkellä en todellakaan kaipaa esimerkiksi viime syksyn armotonta poliittista vääntämistä. Juuri nyt suurin intohimoni kohdistuu siihen, että saisin gradun tekemisen kunnolla raiteilleen. Joskus olen ajatellut, että sen tekeminen olisi helpointa, jos ei olisi päällä muita opintoja, mutta nyt olen muuttanut mieleni. Aamupäivän luento vain pakottaa liikkeelle ihmisten aikoihin ja saa aivotkin hereille. Erityisen innoissani olen meneillään olevasta esiintymistaidon kurssista, jonka alunperin otin ohjelmaan vain opintoviikkojen takia, mutta joka nyt saa minut harkitsemaan puheviestinnän lisäopintoja. Iltapäivä tai paremminkin alkuilta onkin sitten hyvä viettää kirjastolla gradun parissa. Voi toki kuulostaa tylsältä kun päivä täyttyy pelkästä opiskelusta, mutta voin vakuuttaa, että välillä iltaisinkin tekisi mieli vähän lueskella jotakin opintoja edistävää. Yksi syy tähän on se, että nykyisin yliopistolla tuntee itsensä jo vanhaksi, sen verran nuorta porukkaa sielä liikkuu. Pitää siis päästä pois ennen kuin ikäkriisi iskee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti